Saatte nimittäi kuvia!
Oma rakas rinkulatuikuttimeni!
Kuten varmasti on käynyt tässä matkan varrella ilmi, lepakkoluolani siaitsee seitsenkerroksisen kerrostalon toisessa kerroksessa, rakennuksen ainoassa rappuussa - ~500m ItäKeskus kompleksista.
On se vaan komiaa, kun voi katsella oman keittiönsä ikkunasta, kuinka ahkera kalamies kaivelee taloyhtiön tontilta matoja ja selvittelee verkkojaan.
Ah... Siinä sitten ilta-auringon viimeisiä säteitä ihaillen, voimme katsastaa kohti merta, jonne urhoollinen kalastajammekin suurella todennäköisyydellä seilanne.
Ja nyt onkin jo aika nauttia virvoittavaa nestettä paikallisen oluttehtaan satavuotis juhlatuopista, jossa on muuten aidosti kullattu reunus! Huomioi kuitenkin tämä pienoinen seikka kuvassa, minä juon joskus jopa vettä!
No voi sun.... Mitenkäs siinä nyt sitten näin kävi? Ison töllöttimen luulin ostaneeni ja vettäkin vain oluttuopissa näytti olevan ja näin pieneltä se 32 tuumaa sitten näyttääkin... (johtunee varmaan tästä paikallisesta vesijohtovedestä - kaikki rupeaa näyttämään jotenkin pieneltä ja surkealta ja iskee kaamea lelukuume)
Näin täällä meillä....
Nyt kun tuli taas yksi työtön yö valvottua, voisin mennä pitkäkseni sängylle ja harkita ummistavani silmiäni. Hyvää yötä, huomenta ja päivää vaan kaikille!
NII !!
Kummallisia nuot syysreissut - kohteet on muutenkin melko eksoottisen näkösiä tällasen perusjuntin silmään, mut sit jotenkin vaan innostuu kampeemaan vielä hantaakia ja kuvia katellessa tulee ihan uudenlainen fiilis! Päättäkää te, näyttääkö tää siltä mestalta, kun sen pitäs, vai tuliko kammettua hantaakia jo liikaakin?
Eestimaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti